Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 09.11.2023/Pykälä 91

Ympäristölautakunta 09.11.2023 § 91  

263/11.02.03/2023  

Valmistelija Ympäristöinsinööri Marjo Saarinen

 Asia

 Päätös maa-aineslain (555/1981) 4 §:n mukaisen luvan muutoshakemuksesta. Hakemus koskee kalliokiviaineksen ottamisalueen jälkihoito- ja maisemointisuunnitelman muutosta.

 Luvan hakija

 Destia Oy

 Firdonkatu 2 T 151, 00520 Helsinki

 Y-tunnus 2163026-3

 Kiinteistö

 562-432-3-362 Koskuekallio

 Yliskyläntie 347, 35300 Orivesi

 Luvan hakemisen peruste

 Maa-aineslain (555/1981) 5 §:n mukaan maa-aineslupaa haettaessa on ainesten ottamisesta ja ympäristön hoitamisesta sekä, mikäli mahdollista, alueen myöhemmästä käyttämisestä esitettävä ottamissuunnitelma.

 Valtioneuvoston antaman asetuksen maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 2.3 §:n 5) kohdan mukaan ottamissuunnitelman tulee sisältää tarvittavassa laajuudessa muun muassa ottamisalueen jälkihoito ja arvio jälkihoitokustannuksista ja, mikäli mahdollista, alueen myöhempi käyttö. Asetuksen 2.4 §:n mukaan ottamissuunnitelmaan tulee liittää suunnitelmakartat ja leikkauspiirrokset, joista ilmenee muun muassa tuleva lopputilanne.

 Lupaviranomaisen toimivalta

 Maa-aineslain 7 §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

 Oriveden kaupungin hallintosäännön 30 §:n mukaisesti Oriveden ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Oriveden ympäristölautakunta.

 Hakemuksen vireilletulo

 Lupahakemus on jätetty sähköpostilla Oriveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 28.4.2023, jolloin se on tullut vireille.

 Toimintaa koskevat luvat ja toiminnan nykytilanne

 Oriveden kaupungin ympäristölautakunta on myöntänyt Destia Oy:lle 22.1.2009 § 5 maa-aineslain mukaisen luvan kalliokiviaineksen ottamiseen sekä 30.8.2010 toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan (Dnro 119/66/661/01/2010) kallion louhinnalle, louheen murskaukselle, asfalttiasemalle sekä jäteasfaltin välivarastoinnille ja käsittelylle kiinteistölle 562-432-3-362 (Koskuekallio). Maa-aineslupa on myönnetty kymmenen vuoden määräajalle.

 Ottamisalueen pinta-ala on 5,6 hehtaaria ja ottoalueen pinta-ala 1,1 hehtaaria. Luvan mukainen otettava kalliokiviaineksen määrä on 100 000 m3ktr. Alueella on harjoitettu kalliokiviaineksen ottotoimintaa ja murskausta vuosina 2017-2018. Maa-aineksia on otettu yhteensä noin 12 000 m3ktr. Ottoalueella on hyödynnettävää kiviainesta yhteensä noin 500 000 m3ktr otettavaksi arviolta 30-40 vuoden aikana. Alueella ei ole työkoneita, polttoaineita tms. kemikaaleja tai murskekasoja varastossa. Alueen maisemointia ei ole aloitettu. Maa-aineslain 12 §:n mukainen vakuus jälkihoidon ja luvan velvoitteiden vakuudeksi on voimassa 31.12.2030 asti. Karttaote alueesta on liitteenä.

 Ottamissuunnitelmassa (28.8.2008) esitetty jälkihoitosuunnitelma:

 ”Jälkihoito ja maisemointi

 Puusto kaadetaan ja pintamaat poistetaan vasta, kun se on tarpeen louhinnan etenemisen kannalta. Tällä suunnitelmalla haetaan lupaa ensimmäiselle ottamisvaiheelle ja noin 15 vuoden tarvetta vastaavalle määrälle. Varsinainen maisemointi on työteknisesti järkevää vasta myöhemmissä ottamisvaiheissa.

 Mikäli ottaminen kuitenkin päättyy, alue maisemoidaan. Alueelle ovat tyypillisiä jyrkät rinteet ja suuret korkeuserot. Louhoksen seinät luiskataan melko pystysuoraksi ja jyrkänteen reunoille asennetaan suoja-aita. Mahdollisuuksien mukaan seinämä louhitaan portaille. Kaivualueelta poistetut pintamaat levitetään otetun alueen pohjalle. Pintamaakerroksen paksuus säilytetään nykyisellään. Ottamisaluetta ympäröi metsä ja alueen on todettu taimettuvan nopeasti luontaisesti. Lopullinen istutustarve todetaan lupaviranomaisen kanssa.”

 Muutoshakemus

 Hakemuksessa esitetään alueen jälkihoito tehtäväksi siten, että alue jää ympäristöltään siistiksi ja turvalliseksi, mutta kuitenkin siten, että louhintaa on mahdollista tulevaisuudessa jatkaa. Tavoitteena on minimoida tilapäisen maisemoinnin ympäristövaikutukset sekä tehdä suojarakenteista mahdollisimman huoltovapaita ja helposti purettavia. Suojarakenteissa käytetään paikalta saatavia luonnonmateriaaleja, jotka voidaan hyödyntää uudelleen siinä vaiheessa, kun alueelle tulee uudelleen ottamistoimintaa.

 Avoimet louhosrintaukset

 Louhitun alueen yläreunalta irtokivet pudotellaan alas. Vapaa kulku rintauksen yläreunalle estetään aitaamalla reuna ja asianmukaisilla varoitusmerkinnöillä.

 Louhitun alueen pohja

 Louhitun alueen pohjalla on irtolouhetta, joka voidaan ottamisen jatkuessa tuottaa murskeiksi. Tämän takia louhitun alueen pohjalle ei levitettäisi pintamaata.

 Pohja on kävellen vaikeakulkuista, mutta lohkareikko voi toimia eliölajien elinympäristönä tai piilopaikkoina. Vapaa pääsy louhitun alueen perälle estetään kivillä tai lohkareilla ja pohjaa siistitään tarpeen mukaan.

 Varastokenttä

 Varastokentän pohja on nykyisellään siisti ja murskepintainen. Koska varastokenttää voidaan hyödyntää esimerkiksi puutavaran varastoalueena, kenttä on tarkoituksenmukaista säilyttää nykytilassa. Alue ei sijaitse pohjavesialueella, joten pintamaakerroksella ei olisi vaikutusta pohjaveden suojelun kannalta.

 Maastohavaintojen perusteella murskekenttä on paahteinen elinympäristö, jolla kasvaa muun muassa ukontulikukka.

 Kallioseinämät

 Alueen kallioseinämät esitetään jätettäväksi maisemaelementeiksi. Kalliojyrkänteiden hyllyt tarjoavat pesäpaikkoja linnuille, esimerkiksi korpille, pöllölle ja haukalle.

 Alueen jälkikäyttö

 Valtatien 9 ja Yliskyläntien risteyksen ympäristö on Oriveden strategisessa yleiskaavassa osoitettu monipuoliselle elinkeinotoiminnalle, joten on todennäköistä, että kiviaineksen ottaminen jatkuu tulevaisuudessa.

 Mikäli ottaminen päättyisi kokonaan, esitetyin toimenpitein alue on siisti ja turvallinen. Alueen jälkikäyttönä voi olla esimerkiksi varastoalue, johon avoin kalliopohja soveltuu hyvin.

 Hakemuksen perustelu

 Hakemusta perustellaan sillä, että alueen maa-aineslupa on päättynyt ja ottamista ei lopullisesti lopeteta, vaan ottamista on tulevaisuudessa tarkoitus jatkaa. Hakemuksen mukaan lähempänä valtatietä 9 sijaitsevien kiviainesalueiden kilpailutilanne on edullisempi ja siten Koskuekallion kallioalueen luvitukseen tai kiviainesmyyntiin investoiminen ei ole kannattavaa.

 Ensimmäisen lupakauden aikana Koskuekallion ottoalueelta on louhittu vuosina 2017 ja 2018, jolloin ottomäärä on ollut yhteensä noin 12 000 m3ktr. Otetun alueen pohjapinta-ala on noin 700 m2. Louhitun alueen leveys on noin 15 metriä ja pituus noin 50 metriä. Lupa-alueen itäpäätyyn, louhinta-alueen ulkopuolelle, on tasattu murskeella varastokenttä ja tehty kaksi selkeytysallasta.

 Lupa-alueen puusto on valtaosin poistettu jo ennen ottamisen aloittamista, edellisen maanomistajan aikana. Kuluneen lupakauden aikana kalliota on kuorittu ja pintamaat poistettu noin 0,5 hehtaarin (5 000 m2) suuruiselta ottoalueen alalta. Kallio on hyvin lähellä maanpintaa ja pintamaata vähän. Louhitun alueen kalliorintauksen yläreuna on noin tasossa +170 ja pohja noin tasossa +161….+162.

 Maa-ainesluvan lupamääräyksen 18. (lupamääräys 18: Maa-ainesten ottamisen loputtua, soveltuvilta osin jo sen aikana tulee alueen maisemointi- ja jälkihoitotyöt tehdä viivyttelemättä suunnitelman mukaisesti. Maisemoitujen luiskien tulee olla kaltevuudessa 1:2 tai loivempia. Louhoksen pohja on myös täytettävä riittävällä maakerroksella. Alue voidaan jättää taimettumaan luonnonsiemennyksellä.) mukaiset korkeat maaluiskat 1:2 edellyttäisivät kapean louhitun alueen täyttämistä maa-aineksilla, sillä kaltevuudeltaan 1:2 olevan luiskan leveys olisi 8-9 metriä korkeassa kalliorintauksessa noin 16-18 metriä.

 Mikäli louhinta-alue luiskattaisiin, maa-aines jouduttaisiin tuomaan pääosin muualta. Maa-aineksen kuljettaminen, luiskien rakentaminen ja maa-aineksen levittäminen alueen pohjalle aiheuttaisi tarpeettoman paljon ympäristökuormitusta ja kustannuksia. Ottamistoiminnan jatkuessa luiskat ym. maisemointi jouduttaisiin purkamaan. Tehtyä varastoaluetta voidaan käyttää nykyisellään esimerkiksi puutavaran tilapäiseen varastointiin, joten hakemuksen mukaan sitä ei myöskään haluta metsittää.

 Muilta osin toimintaan tai lupapäätöksiin ei haeta muutosta.

 Hakemuksen käsittely

 Hakemuksen täydentäminen

 Hakemusta on täydennetty 6.6.2023 ja 19.10.2023.

 Kuuleminen ja lausunnot

 Hakemuksen vireillä olosta on tiedotettu kuuluttamalla Oriveden kaupungin internet-sivuilla 11.5.-19.6.2023 sekä Oriveden Sanomat-sanomalehdessä 10.5.2023. Hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto läheisten kiinteistöjen omistajille. Asiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävillä Oriveden kaupungin internetsivulla osoitteessa www.orivesi.fi.

 Tarkastukset

 Alueelle on tehty tarkastus 29.10.2021.

 Muistutukset, mielipiteet ja lausunnot

 Muistutukset ja mielipiteet

 Henkilöt A.A. ja B.B. 12.6.2023:

 ”Muistutus Destia Oy:n jälkihoitosuunnitelman muutoshakemukseen kiinteistöllä Koskuekallio 562-432-3-362.

 Oriveden kaupungin Ympäristölautakunta on myöntänyt 22.1.2009 Destia Oy:lle (Lupa nro 1/2009 liitteineen) maa-ainesluvan kallion louhintaan. Lupa-aika 10 vuotta.

 Me viereisten kiinteistöjen … omistajat katsomme että louhoksen reunat on maisemoitava vuonna 2009 myönnetyn luvan liitteen 2 kohdan 18. mukaisesti.”

 Lausunnot

 Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta 10.5.2023.

 Hakijan antaman vastineen johdosta Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta on pyydetty lisälausunto 20.9.2023.

 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, ympäristönsuojeluyksikkö 10.7.2023:

 ”Jälkihoidon tavoitteena on vähentää ottamistoiminnan haitallisia vaikutuksia ympäristöön, sopeuttaa ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan sekä edistää ottamisalueen jälkikäyttömahdollisuuksia ja turvallisuutta. Kalliokiviaineksen ottamisalueilla korostuvat erityisesti turvallisuusnäkökulmat.

 Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että jälkihoito tulee tehdä nykyisen maa-ainesluvan mukaisesti tai hakea uutta maa-aineslupaa. Hakemuksessa esitetty jälkihoito ei ole riittävää, mikäli ottamistoiminta ei jatkukaan alueella.”

 Hakijan vastine 19.9.2023:

 ”Vastaus henkilöiden A.A. ja B.B. muistutukseen (12.6.2023)

 Muistutuksen jättäjät ovat Destian kiinteistön Koskuekallio 3:362 rajanaapureita. Muistutuksen mukaan louhoksen reunat on maisemoitava vuonna 2009 myönnetyn luvan lupamääräyksen 18 mukaisesti.

 Hakemukseen liittyen Destiaan oli kesällä puhelimitse yhteydessä lisäksi kiinteistön Koskuekallio 3:362 kolmas rajanaapuri. Lupa-alueen jälkihoidosta on keskusteltu puhelimitse myös muistutuksen toisen allekirjoittajan kanssa.

 Destia arvostaa rajanaapureiden yhteydenottoja. Destia pitää erittäin tärkeänä, että rajanaapureiden kanssa on hyvä ja avoin keskusteluyhteys ja että ratkaisuja voidaan etsiä yhdessä suoraan keskustelemalla.

 Rajanaapureiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella Destia on 6.6.2023 täydentänyt hakemustaan siten, että nykyinen louhosrintaus suojataan aidalla hakemuksessa esitetyn maa-/kivivallin sijaan. Aitaan tulee asianmukaiset varoitusmerkinnät. Esimerkki suoja-aidasta ja varoitusmerkinnöistä on esitetty liitteenä 1. Liitteenä esitetään myös päivitetty suunnitelmapiirustus 1 (pvm 12.9.2023).

 Destia esittää, että jälkihoito voitaisiin tehdä täydennetyn hakemuksen mukaisesti.

 Vastaus Pirkanmaan ELY-keskuksen lausuntoon (10.7.2023)

 Myös Pirkanmaan ELY-keskus katsoo lausunnossaan, että jälkihoito tulisi tehdä nykyisen maa-ainesluvan mukaisesti tai hakea uutta maa-aineslupaa.

 Kuten hakemuksessa on tuotu esiin, Destia ei pidä louhosrintauksen luiskaamista muualta tuotavilla maamassoilla järkevänä. Maita jouduttaisiin tuomaan verraten kaukaa huomattavan suuri määrä. Maa-aineksen tulisi olla laadultaan moreenia tai vastaavaa kitkamaata, jotta korkeasta luiskasta tulisi turvallinen ja sääolosuhteita, kuten viime aikoina yleistyneitä rankkasateita kestävä. Luiskaus ja varastoalueen maapeite jouduttaisiin myös kokonaan purkamaan, kun kiviaineksen ottaminen tulevaisuudessa mahdollisesti jatkuu.

 Mikäli luiskaus toteutettaisiin louhimalla, tulisi louhikko joka tapauksessa peittää kantavalla maa-aineksella. Louhikon lohkareiden väleihin jää tyypillisesti paljon ilmatilaa, minkä vuoksi korkean lohkareikon tekeminen turvalliseksi on hankalaa, myös luiskaa tekevän työkoneen työturvallisuuden kannalta.

 Destia ei myöskään pidä uuden maa-ainesluvan hakemista tällä hetkellä järkevänä, sillä maa-ainesta ei ole lähivuosina tarkoitus ottaa.

  Destia esittää, että Oriveden ympäristöviranomainen kuulisi Pirkanmaan ELY-keskusta tarvittavissa määrin uudelleen, jotta jälkihoito voitaisiin tehdä nyt täydennetyn hakemuksen mukaisesti.

 Hakemuksen täydentäminen

 Liitteenä esitetään täydennetty suunnitelmapiirustus 1 (12.9.2023) ja esimerkkikuvia louhosalueen suoja-aidasta (Destia Oy:n Sorilan kiviainesalue, Tampere).”

 Liite 1 ja Suunnitelmapiirustus 1 ovat liitteenä.

 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, ympäristönsuojeluyksikkö, lausunto täydennetystä jälkihoitosuunnitelmasta 21.9.2023:

 ”Pirkanmaan ELY-keskus on lausunut 10.7.2023, että jälkihoidon tavoitteena on vähentää ottamistoiminnan haitallisia vaikutuksia ympäristöön, sopeuttaa ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan sekä edistää ottamisalueen jälkikäyttömahdollisuuksia ja turvallisuutta. Kalliokiviaineksen ottamisalueilla korostuvat erityisesti turvallisuusnäkökulmat.

 ELY-keskus katsoo, että aitaamista on pidettävä parempana ratkaisuna turvallisuuden näkökulmasta. Maa-ainesoppaan (2023) mukaan ehjät kallioseinämät voidaan jättää loiventamatta, mikäli huolehditaan turvallisesta liikkumisesta alueella.”

Esittelijä Ympäristöinsinööri Marjo Saarinen

Päätösehdotus Ympäristölautakunta muuttaa Destia Oy:lle 22.1.2009 § 5 myönnettyä maa-aineslain mukaista lupaa hakemuksen mukaisesti.

Ottamisalueen jälkihoidossa ja maisemoinnissa tulee lisäksi noudattaa seuraavia lupamääräyksiä:

1. Ennen toiminta-alueen sulkemista alue siistitään ja kaikki alueelle ja sen välittömään läheisyyteen pystytetyt rakennelmat puretaan ja kuljetetaan pois. Toiminnanharjoittajan tulee selvittää maaperän mahdollinen likaantuminen ja tarvittaessa puhdistaa voimassa olevien määräysten mukaisesti.

2. Louhoksen reunoille rakennetaan vähintään 1,5 metriä korkea teräsverkkoaita tai muu pysyvä ja kiinteä aita. Aidan turvallisuudesta ja kunnossapidosta tulee huolehtia asianmukaisesti. Aidan näkyvyys tulee varmistaa esimerkiksi siimalla ja varoituskylteillä.

3. Jos alueelle tulee haitallisiksi vieraslajeiksi määriteltyjä kasveja, ne tulee hävittää.

4. Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla alueelta johdettavien pintavesien laatua ottamalla selkeytysaltaasta maastoon johdettavasta vedestä näyte ylivirtaamakaudella keväällä ja syksyllä kertaluonteisesti toiminnan päätyttyä. Näytteestä tutkitaan vähintään sameus, kiintoaine, pH, sähkönjohtavuus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja nitraattityppi, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), kloridi, rauta, sulfaatti ja arseeni sekä öljyhiilivedyt (C10-C40). Näytteenoton yhteydessä on mitattava virtaama ja lämpötila. Näytteenotto on teetettävä ulkopuolisella asiantuntijalla ja analysointi akkreditoidussa laboratoriossa. Tutkimustulokset on toimitettava heti niiden valmistuttua valvontaviranomaiselle ja Pirkanmaan ELY-keskukselle.

5. Alueen sulkemisen jälkeen toiminnanharjoittajan on pyydettävä valvontaviranomaiselta maa-ainesasetuksen 7 §:n mukaista lopputarkastusta.

Destia Oy:n antama lupapäätöksen 22.1.2009 § 5 mukainen vakuus (MAL 12 §) vapautetaan ympäristöinsinöörin erillisellä päätöksellä, kun kiinteistöllä 562-432-3-362 (Koskuekallio) sijaitsevan ottamisalueen jälkihoito ja maisemointi on lopputarkastuksessa hyväksytty.

 Lupamaksu

 Maa-aineslain mukaisista maksullisista suoritteista määrätään ympäristölautakunnan 24.9.2019 hyväksymässä ja 1.1.2020 voimaantulleessa Oriveden kaupungin maa-ainestaksassa.

 Maa-aineslain mukaisen ottamissuunnitelman muutoksen tarkastamisesta peritään maa-ainestaksan mukainen perusmaksu ja kuulemiskustannukset. Lisäksi maksuun lisätään lehti-ilmoituskulut.

 320 € + 14 x 55 € = 1 090 €

 Päätöksen perustelut

 Yleiset perustelut

 Kun alueen jälkihoito tehdään tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää maa-aineslain, ympäristönsuojelulain, jätelain ja luonnonsuojelulain sekä niiden nojalla annettujen asetusten ja säännösten vaatimukset.

 Maa-aineslain 3.2 §:n mukaisesti alueella, jolla on voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa (3.4 §).

 Maa-aineslain 5.1 §:n mukaisesti lupaa haettaessa on ainesten ottamisesta ja ympäristön hoitamisesta sekä, mikäli mahdollista, alueen myöhemmästä käyttämisestä esitettävä ottamissuunnitelma.

 Maa-aineslain 11 §:n mukaisesti ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Määräykset on annettava muun muassa alueen suojaamisesta ja siistimisestä ottamisen jälkeen.

 Maa-aineslain 16.2 §:n mukaisesti lupaviranomainen voi antaa päätöksellään suostumuksen poiketa vähäisesti lupapäätöksessä hyväksytystä ottamissuunnitelmasta tai annetuista lupamääräyksistä.

 Päätöksen mukaisilla jälkihoitotoimilla kiviaineksen ottaminen on optimoitu ajallisesti lähelle käyttökohdetta ja tukee siten ympäristön kestävää kehitystä, kiviaineksen vähähiilistä, kustannustehokasta ja kilpailukykyistä hyödyntämistä sekä resurssitehokkuutta. Kiviaineksen käyttö on suunnitelmallista ja perustuu alueelliseen kulutustarpeeseen. Päätöksen mukaisella toiminnalla hyvälaatuista kiviainesta ei käytetä toisarvoisesti alueen täyttöihin.

 Päätöksestä ei aiheudu haitallisia ympäristövaikutuksia maisemakuvaan tai ottamisalueen geologisiin tai luonnonarvoihin. Päätöksen mukainen jälkihoito lisää alueen turvallisuutta ja mahdollisuuksia jälkikäytölle sekä elinympäristöjä ja luonnon monimuotoisuutta.

 Vastaus annettuun muistutukseen ja lausuntoon

 Hakija on täydentänyt muutoshakemustaan muistutuksen ja lausunnon mukaisesti.

 Lupamääräysten perustelut

 Lupamääräys 1. Määräyksellä varmistetaan, että toiminnan loputtua alueelle ei jää jätteitä, vierasaineita tai muuta tarpeetonta materiaalia.

 Lupamääräys 2. Toiminnanharjoittaja on velvollinen vähentämään ottamistoiminnan haitallisia vaikutuksia ympäristöön, sopeuttamaan ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan sekä edistämään ottamisalueen jälkikäyttömahdollisuuksia ja turvallisuutta. Määräyksessä on otettu huomioon alueen jälkikäyttömahdollisuudet ja mahdollinen kiviaineksen ottamistoiminnan jatkuminen tulevaisuudessa.

 Lupamääräys 3. Kiinteistön omistajalla/haltijalla on huolehtimisvelvollisuus haitallisten vieraslajien hävittämisestä.

 Lupamääräys 4. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toiminnan vaikutuksista vesien laatuun. Määräyksellä varmistetaan, että alueen jälkihoitotoimenpiteistä ei aiheudu kiintoaineen taikka ympäristölle tai terveydelle haitallisten yhdisteiden kulkeutumista ympäristön ojiin, pintavesiin ja talousvesikaivoihin.

 Lupamääräys 5. Toiminnan päättyessä valvontaviranomainen tekee alueelle lopputarkastuksen, jossa arvioidaan, onko alueen jälkihoito tehty hyväksyttävällä tavalla.

 Sovelletut säännökset

 Maa-aineslaki (555/1981) 3, 4, 5, 7, 11, 12, 13, 16, 19, 20, 20a §

 Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 2 §

 Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 6 §

 Oriveden kaupungin ympäristölautakunnan 24.9.2019 (88 §) hyväksymät maa-ainesten ottamissuunnitelman ja alueen ympäristölupahakemuksen tarkastamisesta ja toiminnan valvonnasta suoritettavat maksut

 Oriveden kaupungin hallintosääntö (hyväksytty 17.4.2023) 30 §

 Muutoksenhaku

 Tähän päätökseen saa hakea muutosta Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta. Valitusaika päättyy 22.12.2023. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

 Päätöksestä tiedottaminen

Päätöksestä kuulutetaan Oriveden kaupungin internet-sivuilla ja ilmoitetaan Oriveden Sanomat-sanomalehdessä.

 Päätös lähetetään seuraaville:

        Luvan hakija

        Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti)

        Pirkanmaan pelastuslaitos (sähköisesti)

        Tampereen kaupungin terveydensuojeluviranomainen (sähköisesti)

Ilmoitus päätöksestä lähetetään tiedoksi niille, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

- - - - - - - - - - - - - - -