Kaupunkikehityslautakunta
Pöytäkirja 26.03.2026/Pykälä 19

Kaupunkikehityslautakunta 26.03.2026 § 19  

Valmistelija maankäyttösuunnittelija Julia Valkeejärvi

 Kaupunkikehityslautakunnan jäsen Outi Söderholm teki seuraavanlaisen esityksen kaupunkikehityslautakunnan kokouksessa;

 ”Kaupunkikehityslautakunnan rooli Oriveden elinvoiman vahvistajana

 Kaupunkikehityslautakunnan tehtävänä on mm. huolehtia yhdyskunta- ja maankäytön suunnittelusta, kaavoituksen valmistelusta sekä elinvoimaan liittyvistä asioista.

 Esitän, että kaupunkikehityslautakunta ryhtyy aktiivisesti pohtimaan omaa rooliaan Oriveden elinvoiman vahvistajana.

 Katson, että lautakunta on keskeisessä asemassa kaupungin kehittämisessä ja tulevaisuuden suuntaamisessa. Sen tehtävä ei ole pelkästään valmistella kaavoja, vaan toimia kaupungin mahdollistajana.

 Parhaimmillaan lautakunta tekee kaupungin kehittämisestä helppoa, kevyttä ja yhteisöllistä. Tähän päästään tarkastelemalla, mitä kaikkea voimme tehdä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Tarvitaan rohkeutta kokeiluun ja uudenlaiseen ajatteluun.

 Keskusta on kaupungin olohuone

 Tavoitteena on tehdä keskustasta paikka, jossa on aina pientä elämää, jota jokainen voi olla tekemässä.

 Käytännön toimenpiteitä:

 • keskustaan kesäksi kävelykatukokeilu

 • kesäterassit, penkit ja katokset

 • istutukset ja muraalit

 • pop-up -myymälät ja näyttelyt tyhjiin liiketiloihin edullisella vuokralla

 • yrittäjät ja yhdistykset mukaan ideoimaan (keskustan kehittämisryhmä)

 • nuoret mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan (esim. oma tila tai kioskikahvila)

 Lautakunnan rooli on olla mahdollistaja ja käynnistäjä

 Lautakunnan tehtävänä on ennen kaikkea saada asioita liikkeelle, kuten:

 • käynnistää pieniä kokeiluja

 • luoda suuntaviivat ja pelisäännöt

 • avata ovia toimijoille ja yhdistyksille

 • vahvistaa ja pakottaa kaupungin sisäistä yhteistyötä

 Kaupunkikehityslautakunta tekee kaupungista sellaisen, että asioita alkaa tapahtua.

 Kulttuuri on elinvoiman ydin

 Kulttuuri ei ole luksusta, vaan yksi vaikuttavimmista tavoista tehdä kaupungista elävä ja viihtyisä.

 Lautakunta voi edistää tätä:

 • ottamalla käyttöön “tapahtumat ensin” -ajattelun keskustassa

 • helpottamalla tyhjien tilojen käyttöä yhdistyksille ja toimijoille

 • tekemällä tiivistä yhteistyötä kulttuuritoimijoiden kanssa

 Hyvinvointi syntyy arjessa

 Vaikuttavin hyvinvointityö tehdään arkiympäristössä. Kaupungin tulee houkutella ihmisiä liikkumaan, kohtaamaan ja olemaan yhdessä.

 Lautakunta voi priorisoida:

 • turvalliset kävely- ja pyöräilyreitit

 • valaistuksen parantamisen

 • viihtyisän keskusta-alueen

 • penkit, terassit ja katokset

 Tavoitteena on, että kaupungissa on pientä tekemistä ja kokemista joka päivä.

 Sujuvampi arki tekemiselle

 Parhaimmillaan lautakunta tekee päätöksiä, jotka poistavat turhaa byrokratiaa:

 • tapahtumaluvat hoituvat nopeasti

 • myyntipisteet, näyttelyt ja terassit järjestyvät ilman raskasta lupaprosessia

 • yhdistykset saavat tiloja helposti käyttöön

 • kokeiluja voi tehdä ilman täydellistä suunnitelmaa alusta alkaen

 Millainen lautakunta haluamme olla?

 Kaupunkikehityslautakunta:

 • ideoi ja kuuntelee

 • innostuu ja innostaa

 • uskaltaa kokeilla ja uudistaa

 Se on:

 • yhteistyön mahdollistaja

 • viihtyisyyden vartija

 • kulttuurin ja yhteisöllisyyden puolustaja

 Käytännössä tämä tarkoittaa:

 • tehdään asioista helpompia

 • halutaan, että kaupungissa tapahtuu

 • arvostetaan yhteisöä

 • mahdollistetaan elävä ja houkutteleva keskusta.”

 Kaupunkikehityslautakunnan jäsen Reijo Kahelin lähetti kaupunkikehityslautakunnalle ennen kokousta seuraavanlaisen esityksen;

 ”Orivedelle yhteinen tapahtumatuottaja

 On hienoa, että Orivedellä on runsaasti tapahtumia, tapahtumapaikkoja ja tapahtumien järjestäjiä. Voi kysyä, millaisella paikkakunnalla eläisimmekään ilman niitä ja omaa aktiivisuutta.

 Tuskinpa uusienkaan tapahtumien järjestäminen ketään haittaisi. Viikkoja ja viikonloppuja on vielä vapaana pienemmille ja suuremmille tapahtumille.

 Kaikkien tapahtumien järjestäminen vaatii paljon työtä ja osaamista. Kaikkien tapahtumien järjestämisessä on aina parantamisen varaa. Niin suunnittelussa, markkinoinnissa kuin itse toteutuksessakin. Tapahtuman suunnittelun, markkinoinnin, järjestelyjen ja tuottamisen parantaminen saattaisi vähentää järjestelyn vastuuhenkilöiden päällekkäistä työtä ja huolta.

 Onko järkevää, että kaikkien tapahtumien järjestäjät käyvät joka kerta läpi samat järjestelykuviot? Tuoko se mukanaan väsymyksen itse järjestelyihin? Voiko käydä niin, että porukan väsyessä tapahtumien järjestämisestä luovutaan jopa kokonaan?

 Kovin harvoin on niin, että tapahtuman järjestelyporukassa on kaikkien tehtävien osaajia tai asiantuntijoita. Ja vaikka olisikin, uudet tuulet tuovat mukanaan raikkautta. Tuskin ainakaan kaikilla on yksinään varaa ostaa uutta tuulta.

 Esitän, että Orivedellä kokoonnuttaisiin pohtimaan, olisiko kaikilla nykyisillä ja tulevilla tapahtumajärjestäjillä valmiutta yhdessä hankkia asiantuntemusta. Olisiko valmiutta perustaa tapahtumatuottajan tehtävä. Tehtävään kuuluisi myös some- ja muun markkinoinnin hoitaminen.

 Tiedän kyllä, että se maksaa. Tässä yksinkertaistettuja laskelmia.

 - Jos Rönnin konserttien, muiden pääsymaksullisten tapahtumien ja kesäkahvion ruokailijoiden määrään tulisi kesässä 50 hengen lisäys, se toisi järjestäjälle lisärahaa mahdollisesti puolentoistatuhatta euroa.

 - Jos Kampuksen konsertteihin, majoitukseen, koulutus- ja muihin maksullisiin tilaisuuksiin tulisi vuoden aikana 50 hengen lisäys, se toisi järjestäjälle lisärahaa mahdollisesti pari tuhatta euroa.

 - Jos Eräjärven teatterit saisivat 50 katsojaa lisää, se toisi niille lisärahaa mahdollisesti tuhannen euroa.

 - Jos Villasukkajuoksun SM-kisaan tulisi 50 hengen lisäys, se toisi järjestäjälle lisärahaa mahdollisesti 2500 euroa.

 - Jos OrPon lentopallopeleihin tulisi 50 hengen lisäys, se toisi järjestäjälle lisärahaa mahdollisesti lähes tuhannen euroa.

 - Jos Oriveden markkinoille tulisi 20 uutta myyjää, se toisi järjestäjälle lisärahaa mahdollisesti vajaan tuhat euroa.

 - Jos Orivedelle kehitettäisiin kaksi uutta valta- tai edes maakunnallista kiinnostusta herättävää tilaisuutta ja niihin osallistuisi yhteensä 300 henkilöä ja ne toisivat järjestäjille rahaa mahdollisesti jopa kymppitonnin.

 En pidä noita laskelmia lainkaan mahdottomina, vaikka lisätulot onkin laskettava katetuoton mukaan. Taloudellista perustaa tapahtumatuottaja-markkinoijan palkkaamiselle jo olisi. Jos vain yhteistä tahtoa halutaan löytää. Nuo ovat vain esimerkkejä. Kaikki muutkin tapahtumien järjestelijät voivat itse tykönänsä laskeskella, olisiko heillä tarvetta saada lisäyleisöä ja lisätuloja. Ja paljonko ne olisivat valmiit yhteisin toimin siihen sijoittamaan.

 Tehtävään palkattavan henkilön ei ainakaan alkuun tarvitse olla päätoiminen. Työtä tehdään sen mukaan, mitä tapahtumien järjestäjät palveluna ostavat.

 Tämä asia toki tarvitsee myös lisämausteita. Ensinnäkin kaupunki voisi kutsua koolle tapahtumajärjestäjät pohtimaan asiaa. Ja tietty kaupungin tulisi miettiä, miten se voisi osallistua yhteisiin markkinointitoimiin.

 Toinen lisämauste tulee siitä, miten paikalliset yrittäjät olisivat toiminnassa mukana. Tuovathan kaikki paikkakunnalla tapahtumassa käyvät henkilöt lisätuloja myös paikallisille yrittäjille.

 Ja vielä sekin, että tapahtumatuottaja-markkinoija voisi olla paikallinen yrittäjä. Tällöin ei tarvitsisi pohtia, minkä organisaation helmoihin toiminta kiinnitettäisiin. Kenties osaavia ja asiantuntevia yrityksiä/yrittäjiä Orivedellä on valmiina.

 Pidän tätä kaupungille merkittävänä ja todellisena mahdollisuutena sekä elinvoiman että hyvinvoinnin kannalta. Siksi toimitan ehdotuksen sekä kaupunkikehityslautakunnalle että hyvinvointi- ja elämänlaatulautakunnalle. Kyse ei alkuun ole sen suuremmasta asiasta kuin kutsua avoimesti tapahtumien järjestäjät ja toiminnasta kiinnostuneet koolle pohtimaan asiaa.

 Reijo Kahelin”

Toimivalta kuntalaki

Esittelijä kaupunginjohtaja Juha Kuusisto

Päätösehdotus Kaupunkikehityslautakunta käsittelee mahdollisesti esille tulevat asiat.

Asian käsittely Kaupunkehityslautakunnan varajäsen Marjo Aakula-Mäkinen poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo 18.15-18.17 väliseksi ajaksi.

Päätös Kaupunkikehityslautakunta käsitteli esille nostetut asiat keskustellen.

 - - - - - - - - - - - - - - -