Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 01.09.2026/Pykälä 47

Ympäristö- ja rakennuslautakunta 01.09.2026 § 47  

366/11.02.01/2026  

Valmistelija ympäristöinsinööri Milla Nevalainen

 Oriveden ympäristönsuojeluun on toimitettu 26.5.2026 vesihuoltolain 119/2001 3. luvun 11 § mukainen hakemus. Hakemus koskee vapautusta jätevesiverkoston liittymisvelvollisuudesta.

 Hakijan ja kiinteistön tiedot

 **************

 *****************

 35220 Uiherla

 Kiinteistötunnus: *************

Sijainti karttaliitteenä (karttaliite kokoukseen osallistuville)

Vesihuoltolaki 119/2011 11 §

Vapautus liittämisvelvollisuudesta on myönnettävä, jos:

1. liittäminen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon kiinteistön vesihuoltolaitteiston rakentamisesta aiheutuneet kustannukset, liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy; ja
2. vapauttaminen ei yksin tai yhdessä muiden vapautusten kanssa merkittävästi vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella.

Edellä säädetyn lisäksi edellytyksenä talousvesiverkostoa koskevasta liittämisvelvollisuudesta vapauttamiselle on, että kiinteistöllä on käytettävissä riittävästi terveydensuojelulain laatuvaatimukset ja -tavoitteet täyttävää talousvettä. Edellytyksenä jätevesiviemäriverkostoa koskevasta liittämisvelvollisuudesta vapauttamiselle on mainitussa momentissa säädetyn lisäksi, että kiinteistön jätevesien johtaminen ja käsittely on järjestetty ympäristönsuojelulaissa säädettyjen vaatimusten mukaisesti.

Säädetyn estämättä vapautus voidaan myöntää, jos liittämisen arvioidaan aiheutuvan taajaman ulkopuolella kiinteistön omistajalle tai haltijalle ilmeisen kohtuuttomaksi. Liittämisen ilmeistä kohtuuttomuutta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon kiinteistön omistajan tai haltijan:

1.       korkea ikä ja muut vastaavat elämäntilanteeseen liittyvät erityiset tekijät;
2.       pitkäaikainen työttömyys tai sairaus taikka muu näihin rinnastuva sosiaalinen suorituseste.

Hakijan antamat tiedot kiinteistön nykyisestä jätevesijärjestelmän tilasta 

Kiinteistöllä on kolmiosainen betonirenkainen sakokaivojärjestelmä, joka on rakennettu vuonna 1985. Järjestelmä sijaitsee noin 10–20 metrin etäisyydellä asuinrakennuksesta. Jätevesi käsitellään saostamalla, minkä jälkeen käsitelty vesi johdetaan purkuputkea pitkin ojaan. Kiinteistö ei sijaitse pohjavesialueella. Etäisyys lähimpään rantaan on noin 280 metriä, joten kiinteistö on selvästi ympäristönsuojelulain ranta-alueen ulkopuolella. Lähimmän naapurin talousvesikaivo sijaitsee yli 200 metrin etäisyydellä järjestelmästä. Säiliöt on tyhjennetty huhtikuussa 2026 ja todettu hyväkuntoisiksi. Järjestelmässä ei ole havaittu vuotoja, hajuhaittoja tai muita ympäristöhaittoja. Koska kiinteistö ei sijaitse pohjavesialueella eikä enintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä, ympäristönsuojelulain 156 a § ei sovellu eikä saman lain 156 b §:n mukainen tehostamisvelvollisuus laukea. Jätevesien käsittely on siten järjestetty ympäristönsuojelulaissa säädettyjen vaatimusten mukaisesti.

Yhdyskuntatekniikan kommentit nykyisestä jätevesijärjestelmästä

Todennäköisesti vuonna 1985 rakennettujen saostuskaivojen voidaan katsoa olleen käytössä sellaisen ajan, että järjestelmään tehty investointi on maksanut itsensä takaisin. Jätevesijärjestelmän käyttöikä on vesiensuojeluyhdistyksen mukaan järjestelmästä riippuen noin 20–25 vuotta. Kiinteistön jätevesijärjestelmää ei ole uusittu vastaamaan 1.1.2019 tulleita ympäristönsuojelulaissa säädettyjä vaatimuksia. Jätevesijärjestelmän uusimisen katsotaan olevan ajankohtainen.

Terveydensuojelun lausunto 21.8.2026

Hakemuksesta ei käy ilmi, mistä kiinteistön talousvesi tulee, mutta Eräjärven seudun vesiosuuskunnalta saadun tiedon mukaan talousvesi on johdettu viereisen kiinteistön kaivosta. Hakemuksesta ei käy ilmi riittääkö talousveden määrä talouden tarpeisiin. Hakemuksen liitteenä ei ole toimitettu vesinäytetulosta. Rakennuksen satunnaisen käytön takia sekä yhden vakituisen asukkaan vuoksi jätevettä muodostuu vähäisesti. Hakemuksen mukaan jätevedet johdetaan vuonna 1985 rakennettuun kolmiosaiseen betonirenkaiseen sakokaivojärjestelmään. Jätevesi käsitellään saostamalla, jonka jälkeen käsitelty vesi johdetaan putkea pitkin ojaan. Hakemuksen perusteella sakokaivot on tyhjennetty edellisen kerran 2026, jolloin ne on todettu hyväkuntoisiksi. Sakokaivon etäisyys lähimmän naapurin talousvesikaivoon on hakemuksen perusteella yli 200 metriä.

Terveydensuojeluviranomainen arvioi terveyshaitan riskiä väestön ja yksilön terveyden suojelemisen näkökulmasta. Hakemuksen mukana ei ole toimitettu tietoa kiinteistön talousveden hankinnasta eikä talousveden laatua koskevia tutkimustuloksia. Terveydensuojeluviranomaisella ei siten ole käytettävissään riittäviä tietoja arvioida käytettävän talousveden laatua tai sitä, voiko kiinteistön nykyinen jätevesien käsittely aiheuttaa riskiä talousvedelle. Mikäli kiinteistöllä käytetään omaa talousvesikaivoa, suositellaan veden laadun selvittämistä. Hakemuksen tietojen perusteella kiinteistön jätevesimäärän voidaan arvioida olevan vähäinen yhden henkilön taloudessa. Lisäksi hakemuksen mukaan lähimpään tiedossa olevaan talousvesikaivoon on yli 200 metrin etäisyys. Esitettyjen tietojen perusteella jätevesijärjestelmästä ei ole nähtävissä sellaista välitöntä terveyshaitan vaaraa, joka estäisi vapautuksen myöntämisen. Terveydensuojeluviranomaisella ei ole käytettävissä olevien tietojen perusteella estettä jätevesiviemäriin liittymisvelvollisuudesta vapauttamiselle, edellyttäen että kiinteistön käyttö ja jätevesien määrä pysyvät olennaisesti nykyisen kaltaisina eikä jätevesistä aiheudu terveyshaittaa tai talousveden pilaantumisen vaaraa. Jos kiinteistön käyttö lisääntyy, tulee tilannetta arvioida uudelleen. Kiinteistön jätevesijärjestelmän rakenteen, toiminnan ja kunnossapidon tulee olla sellaiset, ettei jätevesistä aiheudu vaaraa talousveden laadulle, terveydelle tai ympäristölle. Mahdollinen vapauttaminen ei saa vaarantaa vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella.

Hakijan esittämä arvio kustannuksista

Liittäminen edellyttää kolmea erillistä kustannuserää: (1) vesihuoltolaitoksen perimä liittymismaksu ja liitostyö, (2) paineviemärin, kiinteistöpumppaamon ja kaivutyön rakentaminen sekä (3) kalliomaaston edellyttämät räjäytystyöt. Maaperä on pääosin kalliota, joten gravitaatioviemäri ei ole mahdollinen. Kiinteistölle on rakennettava kiinteistökohtainen jätevedenpumppaamo, jonka hankinnasta, asennuksesta ja ylläpidosta vastaa kiinteistön omistaja

Liittäminen muodostuisi hakijan mukaan kiinteistönomistajalle kohtuuttomaksi, kun huomioidaan poikkeukselliset liittämiskustannukset 46 676 – 56 676 €, joka on 43,7 – 67,5 % kiinteistön arvosta. Hakijan arvio perustuu yhteen rakentamiskustantamisarvioon sekä Oriveden kaupungin kiinteistön jätevesiliittymämaksu 1854,20€.

Toimivalta hallintosääntö 30 §

Esittelijä ympäristöinsinööri Milla Nevalainen

Päätösehdotus 

Päätös 

- - - - - - - - - - - - - - -